"Suomen kansan vanhat runot XV" on härskin kansanperinteen aarreaitta! Lönnrotiana-kokoelma sisältää sekä Lönnrotin itse muistiin merkitsemiä runoja että vanhempia muistiinpanoja; seuraavassa mehukkaimpia esimerkkejä (kirjoitusvirheineen kaikkineen). Ne osoittavat muun muassa, että seksistä ja sen puutteesta on riittänyt juttua ja että naisen sukupuolielintä on arvostettu suuresti, ehkä pidetty suorastaan pyhänä:
Väärin tehnyt Väinamoinen
kun ei puuhun puota luonut,
haapahan halu rakoa,
josta saisi saamantonki,
ottaisi olematonki.
(Suomen Karjala)
Vittu viiassa vihelsi,
kyrpä kalju kankahalla.
Vitull' oli viikate olalla,
kyrväll' kanki kainalossa.
Kyrpä kuusehen kavahti
kuin kultainen orava
tahi näätä kultarinta.
Vittu hyppäs kannon päähän
kuin savinen sammakraato
tahi kuollut konnikainen.
Tuosta kuuseen sanoopi:
- Tule kulta kulkkuuni,
laskete hyvä hopia!
Kyrpä kuusesta sanoopi:
- Tulkon tuli punanen
sinun kutta kulkkuusi,
herjä henkireikääsi!
Pahoin teit viimein käyessäin:
nylit nahkan korvistain,
veden keitit silmästäin,
aivot päästäni pusersit!
(Ilomantsi)
Ei pillu ole pahoista tehty
eikä aivan arvosista:
tehty kuusta, tehty voista
silkasta sian lihasta,
emä reikä Enkelistä,
kieli Kiesuxen lihasta.
Vittu vihalla sanoin,
mesi marja miesten kielin
kutsutahan kultaisexi,
mainitahan mansikaxi,
sanotan saxan sormusexi,
omena oma nimensä.
- -
Pillu koreana kunniasa
istu linnan ackunalla
valkiat sukat jalassa.
Läxi tästä kulkomahan:
nosti pappi lackiahan,
kuningas kypärähänsä,
talon poijat polvillehen.
Näki kyrvän käydesähän,
lähti tuota ajamahan,
kyrpä kuusehen kuhahti.
- -
kyllä muistan muinosetki:
pääni panit paljahaxi,
veden väänsit silmästäni,
nahkan korvijni sivallit.
(Pielisjärvi)
Lönnrotiana-kokoelmassa on myös esimerkiksi monisivuinen "ilmeisesti yhden laulajan tajunnanvirtana esitetty seksieepos", jossa vaihtelevat kalevalamitta ja loppusoinnut.
Huomasin juuri, että lappilaisella Tiinaliisa Multamäellä on jokin aika sitten ollut ohjelmistossaan vanhan kansan seksirunoista ja -sananlaskuista koottu,
Halurako-niminen esitys - en siis ole ainoa, joka pitää tätä(kin) kansanperinteen osa-aluetta säilyttämisen arvoisena!
